Kaikki laivaan

Meidän meno- ja tulomatkat Tranåsin ja Kuopion välillä taittuivat tänä jouluna autolla ja laivalla matkustaen, rajan ylitimme TallinkSiljalla. Menomatkalla, 17.12 laivana oli Silja Serenade ja tullessa 25.12 Silja Symphony. Menomatka Suomeen sujui tosi hyvin, ajoimme täältä Tranåsista Tukholmaan (n.300km), siitä sitten laivalla Helsinkiin yön yli ja aamulla vielä autolla Helsingistä Kuopioon. Laivamatka meni tosi kivasti, laiva oli ihan tyhjillään ja leikkipaikallakin Aino sai touhuta melkoisen omassa rauhassa (toki me olimme siellä hänen kanssaan). Ruoka oli hyvää, ja laivakokemus muutenkin oli tosi positiivinen, varsinkin kun meitä aikuisia oli nyt kaksi. Aiemmin syksyllä kun tulin tänne Ainon kanssa laivalla, meni kaikki huomioni kyllä vain ja ainoastaan Ainon perässä pysymiseen.. Siksi kannatankin tätä kahden aikuisen taktiikkaa :D

Mennessä laiva oli tosiaan aivan tyhjillään, Ainolle oli jopa tuotu hyttiin matkasänky valmiiksi. Aino rakastui pallomereen ja pienille tarkoitettuun liukumäkeen, voi sitä riemua :) Näkipä hän joulupukinkin, joka tosin aiheutti vain itkureaktion.. Herkuttelimme laivan illallisbuffetissa ja puuhasimme leikkipaikalla, kiertelimme myös tietenkin myymälät ja tax-freen. Aamulla saimme herätellä Ainoa aamupalalle, hän kun tykkää yleensä nukkua aamulla lähemmäs yhdeksää. Kun vielä aikaeron vuoksi jouduimme muutenkin heräämään tuntia normaalia aiemmin, oli aamu hieman kankea myös hänelle ;)

Tulomatkalla odottikin sitten aivan toinen ääripää.. Laiva oli tupaten täysi, todella paljon lapsiperheitä ja ihmisiä noin muutenkin. Ruokapaikat olivat ihan täynnä, leikkipaikasta nyt puhumattakaan.. Mahduimme onneksi syömään laivan kahvilaan, josta sai myös lämmintä ruokaa. Ilmassa oli ehkä myös jo pientä matkaväsymystä, sillä me kaikki kolme olimme valot sammuksissa valmiina yöunille jo ennen yhdeksää. Silja Symphonylla on vastikään uusittu lasten leikkialue, siljaland, joka oli kyllä tosi kiva. Muumipeikon ja pikkumyyn Aino kerkesi vilaukselta näkemään, harmi kun en kuvaa ehtinyt ottaa. Tuskinpa Aino olisi uskaltautunut viereen menemäänkään.. ; )

Kaiken kaikkiaan laivamatkoista jäi hyvä mieli. Rattaita meillä ei muuten ollut ollenkaan, auto tuli sen verran täyteen että yksinkertaisesti ne vain eivät mahtuneet mukaan. Mutta leikkipaikalta sellaiset sai lainaksi panttia vastaan, tosi hyvä systeemi! :)

Psst, muistathan käydä osallistumassa TÄHÄN (klik) arvontaan! :)

♥Anna

Meidän joulu

Kotiuduimme eilen päivällä takaisin tänne Ruotsiin, nyt täytyy kyllä todeta että matkustaminen ottaa voimille ja pahasti! Reissu meni kokonaisuudessaan tosi kivasti, oli ihanaa nähdä rakkaita ja nauttia joulun tunnelmasta. Suomessa meitä odotti aivan ihana luminen maisema, voi kun sen saisi tännekin <3 Hiihtämään emme harmi vain ehtineet, jospa keväällä sitten vielä kerkeämme.

Päivät menivät todella nopeaan, kuten nyt arvata saattaakin. Yhdessäolo rakkaiden kanssa on kyllä joulussa parasta, myöhäiset illat lauta- ja korttipelien parissa toki kasvattavat hieman univelkaa mutta on se vain todellakin sen arvoista! Ehdimme ulkoilla paljon, nähdä ystäviä ja kummityttöämme, kävimmepä juhlistamassa myös Aatun serkun valmistumistakin. Onnea vielä kovasti Epulle, tuoreelle pelastajalle/palomiehelle! : )

Jouluaaton vietimme Aatun kotipaikalla, itse vietin joulua heidän kanssaan nyt jo kuudetta kertaa. Siinä päivässä vain on sitä jotain <3 Ihanaa, kun Aino alkaa vuosi vuodelta ymmärtää enemmän ja nämä perinteet siirtyvät myös hänelle, kaikki tuntuu jotenkin niin taianomaiselta ja tärkeältä, kun joulun tunnelman saa välittää omalle lapselleen.

Onneksi pian on jo kevät ja palaamme täältä takaisin rakkaiden luokse. Olemme niin tottuneita jo tähän lähtemiseen ja palaamiseen, ettei tästä enää aiheudu niin suurta ahdistusta kuin ehkä joskus aiemmin. Tottakai ikävä kotiin on välillä kova, ja perhe ja ystävät ovatkin mielessä ihan päivittäin, mutta tämä nyt on tällä hetkellä meidän elämäämme, olemme tämän valinnan itse tehneet. Eikä meistä kumpikaan tätä kyllä varmasti kadu vanhempana, niin paljon uusia kokemuksia ja tärkeitä ihmisiä tämä on mukanaan tuonut.

Nämä kaksi kuvaa tuossa ylempänä kyllä havainnollistavat hyvin lumitilanteen Suomessa ja täällä Ruotsissa. Ylempi kuva on siis otettu Suomesta, ja tämä alempi kuva täältä Ruotsista. Tuo hotelli, joka löytyy kuvasta ylempää, on muuten aivan suoraan jostain kauhuelokuvasta! Hotelli sijaitsee täällä Ruotsissa ison tien varressa, ja on kyllä tosi aution ja pelottavan näköinen. Siellä ihan varmasti kummittelee! :D

Matkatavaroiden purkaminen kuuluu kyllä ihan inhokkilistan kärkiporukkaan.. Ei auta, kuin alkaa hommiin!

♥Anna, Aatu & Aino

Ainon joulukalenterista, osa 3

Kolmas ja viimeinen osa Ainon joulukalenterin yllätyksistä koostui aika pitkälti perusjutuista, mitä mielestäni itse täytettyihin kalentereihin tulee. Sieltä löytyi heijastin, rusinapaketti, tarroja, piirrustuskyniä ja kirja. Lisäksi tein 10 kappaletta jouluaiheisia laulukortteja, sillä tämä (klik) laulupussi on ollut meillä kovassa suosiossa. Näitä jouluaiheisia kortteja onkin laulettu ihan urakalla, ovat olleet hyvä keino tehdä joululaulut tutuiksi taaperolle. Ainakin tip-tap, tip-tap ja joulupukki ovat nousseet suosikeiksi ; )

Ainon joulukalenterin sisällön ensimmäisen osan löydät TÄÄLTÄ ja toisen osan TÄÄLTÄ. 

Ihan sanoinkuvaamattoman ihanaa olla kotona, Suomessa. <3 Paljon on tehtävää ja paikkoja joissa vierailla mutta sitähän se loma onkin parhaillaan, rakkaiden ihmisten näkemistä ja kivaa puuhaa. Aino on ollut tähän saakka tosi reipas matkalainen, hänkin on silminnähden iloinen kaikista rakkaista ympärillä. Viikko on harmillisen lyhyt aika kun tehtävää ja nähtävää olisi niin paljon, mutta toden teolla aiomme kyllä nauttia joka hetkestä <3

♥Anna

Laivamatka taaperon kanssa

Ensimmäinen laivamatka meidän 1,5-vuotiaalle, mistähän aloittaisin.. Itsellänikin taukoa laivalla matkustamisesta oli kerennyt vierähtää jo lähemmäs kymmenen (10!!) vuotta. Ja kertana ensimmäinen oli myös se, että matkustimme autolla. 

Aatuhan tosiaan oli tullut tänne Tranåsiin jo muutamaa viikkoa meitä ennen. Asui ensimmäisen viikon hotellissa ja pelikaverin luona, kunnes pääsi sitten joukkueen järjestämään "kalustettuun" asuntoon. Todellisuudessahan niitä kalusteita ei vielä tuolloin ollut :-D mutta hiljalleen niitä tänne järjestyi sieltä sun täältä, ja nyt meillä on oikein viihtyisä asunto -muutama pikkujuttu vain uupuu. 

Mutta takaisin laivamatkaan. Varasin meille Ainon kanssa laivamatkan Viking Linen Helsinki-Tuhkolma reitiltä. Laiva lähti maanantaina 22.9 klo 17:30 katajanokan terminaalista, ja oli perillä Tuhkolmassa ruotsin aikaa tiistaina klo 10:00. Matkaa edeltäneen viikonlopun olin pakannut pienen automme täyteen tavaroita (mm.matot ja verhot uupuivat asunnosta kokonaan, talvivaatteita yksi kerrasto/hlö ym), ja maanantai aamuna heti aamupuuron jälkeen lähdimme Ainon kanssa kaksin ajelemaan Suonenjoelta Helsinkiin. Satoi kaatamalla vettä, ja keskivauhti meillä oli ehkä sellainen, 80 km/h :-D Kahden pysähdyksen taktiikalla mentiin pikitien päähän saakka. Siellä meitä vastassa olivat juuri töistä kotiin päässeet Anna-täti & Kalle-setä, nopeasti siinä vaihdettiin kuulumiset, Ainolle päivällinen ja matka jatkui.. Kiitos vielä Annalle ja Kallelle kaikesta avusta ja "matkaeväistä"! Meidän onneksemme Helsingissä vietettiin juuri tuona päivänä autotonta päivää, joten etukäteispaniikki Helsingin keskustasta ruuhka-aikaan osoittautui varsin turhaksi. Tosin auto oli niin täynnä, etten nähnyt apumiehen puolen takaikkunasta yhtään mitään, joten pari viimetipan kaistanvaihtoa aiheuttivat kyllä hieman päänvaivaa. Mutta laivaan päästiin, olin ostanut autokannelta "paalupaikan", ja sitä se kirjaimellisesti olikin; olimme ihan ensimmäisinä laivassa (Aatu käyttäisi ilmaisua Reijottaa)! Pientä odotteluahan se oli ennenkuin laivaan päästiin, mutta Aino viihtyi oikein hyvin takapenkillä rusinarasian kanssa, muutama salainen ase jäi käyttämättäkin (lastenlaulut cd, pillimehu, hätätapauksessa tutti).

Tässä odotellaan pääsyä laivaan.. 

Siispä autolta rattaiden ja laukun kanssa hyttiä etsimään. Poikkeuksellisen ahdasta muuten siellä autokannella noin niinkun rattaiden kanssa liikkuessa.. Hyttiin päästiin jossa odotti epätoivon hetki nro 1. Luulin varanneeni ikkunallisen hytin... no eipä ollut. Eikun infotiskille, halusin nimenomaan ikkunallisen hytin, olihan kyseessä kuitenkin Ainon ensimmäinen laivamatka. Mukava vanhempi mieshenkilö vaihtoi meille ikkunallisen hytin yhtä kantta alempaa ilman lisäkustannuksia. :) Saimme myös apua laivan henkilökuntaan kuuluneelta naiselta, joka toi meille "laidat" ainon sänkyyn. Purimme hytissä hieman tavaroita, ihastelimme hytin ikkunasta näkyvää merta (Ainon ilmaisua lainatakseni; "että, että!") ja lähdimme tutustumaan mm.leikkipaikkaan ja tax. freehen. 

Leikkipaikka oli Ainon mieleen, eihän sieltä olisi malttanut lähteä poiskaan. Muita lapsia oli paljon, mutta olivat vähän vanhempia ja pallomeri jäi Ainolta kokonaan väliin koska äiti ei sinne mahtunut ja muuten olisi Aino jäänyt isompien jalkoihin. Ostimme pientä syötävää laivan "kioskista", kävimme hakemassa Aatu-isille sukulakut tax freestä ja sitten kello alkoikin olla jo sen verran, että oli aika lähteä hyttiin iltapuuhille. 

Hytistä ei, harmi, kuvia tullutkaan otettua. Tässä vaiheessa minulta katosivat puhelimesta myös kentät, enkä ollut ehtinyt ilmoittaa tärkeimmille että laivaan oltiin päästy. Ilta meni nopeasti, katselimme hytin ikkunasta "että", lueskelimme kirjoja, söimme iltapalaksi banaania ja mummon sämpylöitä ja pian Aino jo nukahtikin yöunilleen. Sekin sujui ilman minkäänlaisia ongelmia, eikä Aino ollut moksiskaan alakannelta kantautuvista kolinoista ja muutenkin vieraasta ympäristöstä. Itselläni oli enemmän vaikeuksia unensaannin kanssa, lueskelinkin lehtiä pitkään ennenkuin uni tuli. Saatoin syödä myös muutaman sukulakun ;) 

Keskellä yötä heräsin, kun huomasin liikahtelevani sängyssä. Kauhukseni huomasin tämän johtuvan kovasta merenkäynnistä.. Epätoivon hetki nro 2!! Ainohan ei tähän herännyt, tuhisi vain tyytyväisenä vieressäni. Yritin rauhoitella itseäni (syömällä sukulakuja:D), ja lopulta olinkin nukahtanut. Aamulla kello herätti seitsemältä, ja aamuhommien jälkeen suuntasimme aamupalalle. Ainolle ei aamiainen oikein maistunut, liian paljon kiinnostavaa katseltavaa ja ihastelevia ihmisiä. :D Aamiaisen jälkeen piipahdimme vielä tax freessä, jonka jälkeen siirryimme kutoskannelle odottelemaan autokannen avautumista. 

 "ETTÄ, ETTÄ!"

Autokannelle siirtymisessä ei kestänyt kauaa, olin ottanut puhelimella kuvan "sijainnista" (siinä oli I kirjain ja hirven kuva :D), joten löysimme auton helposti. Sitten vain taas hieman odottelua, ja sataman parkkipaikalla meitä odottikin kauan kaivattu Isi <3 Aatu oli tosiaan tullut Tukholmaan seuran valmentajan autolla pelikaverinsa kanssa, ja laivan saavuttua siirsimme sen verran tavaroita tähän toiseen autoon, että mahduin istumaan etupenkille. Tästä jatkoimmekin sitten matkaamme jälleen yhdessä <3

Matka kaiken kaikkiaan meni siis oikein hyvin, olin aivan turhaan jännittänyt niin kovin. Aino oli oikein kiltisti koko matkan ajan, oikein reipas matkaseuralainen. <3